Lastensuojelun käytäntöjä yhtenäistetään ja valvontaa parannetaan

Syksyn mittaan keskustelua herättänyt lastensuojelu on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta valmistelee parhaillaan muutoksia lastensuojelulain muutoksiksi. Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen. Lisäksi esityksellä selkiytetään lapsen perusoikeuksiin kajoavien rajoituksien ja tavanomaisen kasvatuksen rajanvetoa.

Lastensuojeluyksiköissä on lain mukaan korkeintaan seitsemän lasta ja laissa määrätty henkilöstömitoitus on 1:1. Kuntien kilpailuttaessa lastensuojelupalveluita on erityisyksiköiden henkilöstövaatimukseksi useimmiten asetettu 1:1,3 ja joissakin erityisen vaativan hoidon yksiköissä 1:1,8. Yksityisten toimijoiden toiminta on luvanvaraista ja aluehallintovirastot asettavat lisäksi toimilupiin liittyviä ehtoja. Julkisen sektorin yksiköiltä ei vaadita toimilupia.

• Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että lastensuojelulaki tarjoaa riittävät eväät sekä pienten lasten auttamiseen että tiukempaa rajojen asettamista vaativaan ja erittäin haasteelliseen päihdeongelmaisten nuorten auttamiseen, sanoo johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Hyvinvointiala HALIsta.
• haasteellisten nuorten kohdalla luvattomat poistumiset lastensuojeluyksiköstä ovat osa yksikön arkea. Lakiesityksessä lähdetään siitä, että karkulaisen hakijaksi lähtisi lapsen oma hoitaja tai muu vakituisesti yksikön palveluksessa oleva ammattilainen. Sinänsä hieno ajatus mutta ei taida toimia käytännössä, jatkaa Närkki.

Hatkalaisten hakeminen on haasteellinen tehtävä. Lastensuojeluyksikkö on lastensuojelulain mukaan korkeintaan 7 lapsen yksikkö ja siellä työskentelee 7-9 ammattilaista 24/7 työtehtosopimuksen mukaisessa jaksotyössä. Työvuorolista laaditaan kolme viikkoa aikaisemmin ja työnantajan mahdollisuus määrätä listan ulkopuolisiin töihin on varsin rajoitettu. Jos yksi ammattilainen lähtee mahdollisesti useammaksi vuorokaudeksi kotiuttamaan karkumatkalla olevaa nuorta, on se pois yksikön kuuden muun lapsen arjesta.

Parempi vaihtoehto on sallia, että kyseistä palvelua voidaan ostaa alihankintana alan muilta ammattilaisilta. Tarvetta palveluiden hankkimiseen on sekä kunnilla että yksityisillä toimijoilla. Jos esitetty vaihtoehto vain vakituisen henkilöstön käyttämisestä hyväksyttäisiin eduskunnassa, jäykistettäisiin lainsäädäntöä entisestään.

Lapsen liikkumisvapautta voidaan rajoittaa yksikön päätöksin korkeintaan seitsemän vuorokauden ajan. Sosiaalityöntekijä voi tehdä päätöksen liikkumisvapauden rajoittamisesta aina 30 vuorokauteen saakka. Liikkumisvapautta rajoitettaessa tulee päätökseen aina kirjata perustelu.

Runsaasta keskustelusta huolimatta voidaan todeta, että Suomen lastensuojelu toteutuu valtaosin varsin hyvin. Myös sijaishuollon palveluiden piirissä olevilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tuoda esiin asioita monen kanavan kautta. Pidämme kuitenkin tarpeellisena ja lastensuojelun laatua parantavana, että lakiesityksen mukaisiin asioihin kiinnitetään huomiota ja parannuksia tehdään jatkuvasti.