Tavoitteita tulevalle vaalikaudelle osa 2: omaishoitajuudelle pelisäännöt
Omaishoitajuus tarkoittaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista kodeissa omaisen tai muun läheisen tuella. Omaishoidon tukea saavien omaishoitajien oikeuden ja velvollisuudet määritellään kunnan kanssa tehtävässä omaishoitosopimuksessa. Omaishoitajat voivat saada hoitopalkkiota ja heillä on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Lisäksi omaishoitajien jaksamista tuetaan omaishoitoa tukevilla palveluilla.
Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava että hoitaja tarvitsevat välttämätöntä tukea. Omaishoitoon liittyy aina elämänmuutos, joka johtuu perheenjäsenen sairastumisesta, vammautumisesta tai itsenäisen toimintakyvyn merkittävästä alentumisesta.
Omaisia ja tuttaviaan auttavia suomalaisia on arvion mukaan 1,25 miljoonaa. 350 000 heistä on läheisen pääasiallisia auttajia. 60 000 omaishoitajaa auttaa ja tukee läheistään niin tiiviisti, että omaishoitajan oma elämä on sidottu auttamistyöhön. Omaishoidon tukea saa noin 45 000 omaishoitajaa omaishoitosopimuksen perusteella (2016). Varsin suuri joukko auttaa läheisiään käymällä kaupassa, siivoamalla, hoitamalla pankkiasioita jne.
Omaisten apu yli 70 -vuotiaiden hoidossa säästää yhteiskunnan varoja arvioiden mukaan noin 2,8 mrd euroa. Omaishoitajina toimivat usein ikääntyneet henkilöt hoitaen puolisoaan tai muuta läheistään. Vuonna 2015 omaishoitajista oli 67 % yli 65 vuotiaita. Toinen suuri omaishoitajina toimiva väestöryhmä ovat keski-ikäiset naiset, jotka hoitavat usein vanhempiaan tai appivanhempiaan.
Jotta omaishoitaja jaksavat tehdä arvokasta työtään on omaishoitajien asema on turvattava ja heille on taattava myös käytännössä lakisääteiset vapaapäivät. Työikäisten omaishoitajien osalta on lainsäädäntöä kehitettävä siten, että omaishoitoa varten voi saada hoivavapaata tuettuna.
Kuntien maksama omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, mutta se ei ole subjektiivinen oikeus. Jos kunnan omaishoitoon osoittamat rahat loppuvat, ovat uudet rahat käytettävissä usein vasta seuraavana tilivuonna. Omaishoidon tuen saatavuudessa ja kattavuudessa on alueellista vaihtelua ja omaishoitajat eivät ole tasaveroisessa asemassa eri puolilla maata. Asiaa tulee selvittää seuraavalla hallituskaudella ja tuen määräytymisperusteita tulee yhdenmukaistaa eri puolilla maata.
Vakavasti sairaiden henkilöiden hoitaminen kotona lisääntyvässä määrin vaikuttaa myös saattohoidon toteuttamiseen. Tämä vaatii esimerkiksi tämän hetkisen kotisairaanhoidon riittävyyden ja kotisairaalatoiminnan laajuuden uudelleenarviointia.
Joku viisas on joskus todennut, että ihmisiä on vain neljänlaisia. On heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, heitä jotka ovat omaishoitajia, heitä joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia.
Omaishoidon tukeminen on kannatettavaa sekä taloudellisista että inhimillisistä syistä. Tosin kuntiemme talous huomioiden on todettava, että aidot vaihtoehdot hoitaa omaishoitajien tekemä työ muulla tavoin ovat vähissä ainakin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Omaishoitajien työ on korvaamatonta ja arvokasta työtä sekä hoivan saajan että yhteiskunnan näkökulmasta.