Valtiovarainministeri Orpo tutustumassa vanhushoivaan – Attendon Tähdistön hoivakoti sai ensimmäiset asiakkaansa

Valtiovarainministeri Petteri Orpo vieraili 7.1.2019 Attendon uudessa Tähdistö-hoivakodissa Riihimäellä. Hoivakodissa tarjotaan ikääntyneille sekä tehostettua hoivaa että tuettua asumista. Hoivakoti avattiin loppuvuodesta 2018 ja tehostetun hoivan kaksi ryhmäkotia aloittavat toimintansa tämän vuoden alussa.

Tähdistön hoivakoti on esimerkki nykyaikaisesta hoivakotiajattelusta. Asukkaat saavat yksilölliset, omien tarpeidensa mukaiset palvelut mutta myös yhteisesti järjestettyä ohjelmaa on tarjolla. Asukkaiden on lisäksi mahdollista asua samassa talossa, vaikka hoivan tarve kasvaisi.

"Sosiaali- ja terveysministeriön muutaman vuoden takainen linjaus siitä, että ikääntyneille tarjottavat vaihtoehdot olisivat kotihoito tai tehostettu hoiva, ei ole vastannut asiakkaiden tarpeita. Ikääntyneet ovat kiinnostuneita siirtymään myös ns. tuetun asumisen yksiköihin. Tuetussa asumisessa asiakkaat asuvat omissa normaalein vuokrasopimuksin vuokratuissa asunnoissa, joissa on myös pienkeittiöt. Hoivapalveluita on saatavilla päivä- ja ilta-aikaan ja yöajan turvajärjestelyistä on huolehdittu", kertoo Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

Tuetussa asumisessa asiakkaat arvostavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Uusissa esteettömissä tiloissa on helppo liikkua, vaikka toimintakyky olisikin jonkin verran alentunut. Muiden asukkaiden ja henkilöstön läsnäolo torjuu yksinäisyyttä.

Palveluseteli tarjoaa kunnille joustavan ja edullisen tavan hoivan järjestämiseen

"Palvelusetelin käyttö hoivassa on lisääntymässä. Vuonna 2017 hoivan palveluseteliä käytti reilut 70 kuntaa ja palveluseteliostot olivat yhteensä 116 miljoonaa euroa. Riihimäellä palvelusetelin käyttö on vielä vähäistä, mutta esimerkiksi Päijät-Hämeessä on siirrytty 1.1.2019 lähtien ikääntyneiden asumispalveluissa palvelusetelipohjaiseen järjestelmään kilpailutuksen sijaan", sanoo Hyvinvointiala HALIn johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki.

Palvelusetelijärjestelmässä asiakas voi valita itselleen parhaiten sopivan palveluntuottajan. Palvelusetelin tavoitteena on joustavoittaa palveluiden tuotantoa ja tarjota yrityksille mahdollisuuksia asiakaslähtöisyyden kehittämiseen ilman yritystoiminnan tiukkaa rajoittamista. Lähtökohtana on, että asiakkaat eivät valitse huonolaatuista tai ylihintaista palvelua, kun kysyntä ja kilpailu ohjaavat toimintaa.

Palvelusetelijärjestelmä on toimiva vain, jos palvelusetelin arvo on asetettu oikein. Jos palvelusetelin arvo on liian alhainen, ei palveluntuottajilla ole mahdollisuutta tuottaa palvelua. Tällöin karsiutuvat pois ensimmäiseksi pienemmät tuottajat ja palveluntuottajien kirjo ei lisäänny vaan päinvastoin kaventuu. Tavoitteena olevassa aidossa monituottajamallissa on eri kokoisia ja -taustaisia toimijoita, jatkaa Närkki.

Yksityinen hoivatarjonta on välttämätön osa kuntien järjestämiä palveluita

Riihimäki-Loppi-Hausjärvi -alueella toimii tällä hetkellä yhteensä 12 yksityistä hoivayksikköä ja kaksi yksikköä on rakenteilla. Yksiköissä työskentelee noin 150-200 työntekijää. Tarjolla on yli 300 paikkaa. Lisäksi Riihimäen kaupungilla on 151­ paikkainen Riihikoti. Yksityiset hoivayksiköt ovat välttämätön osa alueen palvelutarjontaa. Yhden ajanmukaisen hoivapaikan investointi on noin 120 000 euroa.

Yksityistä hoivaa valvovat Valvira, aluehallintovirastot ja kunnat

Mediassa on käyty aika ajoin vilkasta keskustelua vanhushoivan valvonnasta. Yksityinen hoivatoiminta on luvanvaraista ja yksikköjen toimiluvissa on määrätty yksikkökohtainen henkilöstömitoitus. Vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukainen ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus on 0,5. Lupien mukainen mitoitus on yleensä luokkaa 0,55 - 0,6.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisten valvontojen mukaan yksityisten yksiköiden henkilöstömitoitus on hieman korkeampi kuin vastaavien julkisten yksiköiden. Viimeisimmän valvonnan tulokset saatiin syksyllä 2018. Kokonaisuutenaan henkilöstömitoitukset ovat vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaan liittyvän mittauksen mukaan kohtuullisella tasolla. Selvityksessä alle 5 %:ssa yksiköitä oli mitoitus alle 0,5.

Julkisilta yksiköiltä ei vaadita tällä hetkellä lupia. Eduskunnan käsiteltävänä on laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Hyvinvointiala HALI pitää tärkeänä, että laki saatetaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Lain myötä valvontaa uudistetaan ja lupajärjestelmän tilalle saadaan rekisteröintijärjestelmä, joka koskee sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Tällä hetkellä kunnilla on valvonnan osalta kaksoisrooli: palveluita itse tuottava taho toimii samanaikaisesti toisen vastaavaa palvelua tuottavan tahon valvojana.