Ensimmäisenä on päivitettävä vanhustenhuolto 2020 -luvulle

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ei ole kadonnut mihinkään. Varsinkin vanhustenhuollossa on uudistuksia tehtävä nyt 2020 -luvun alkaessa. Kyse ei ole vain terveydenhuollosta vaan mitä suuremmassa määrin hoivasta ja sosiaalipalveluista.

Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä noin 3 500 henkilöä, joilla on etenevä muistisairaus lievässä vaiheessa ja 4 000 henkilöä, joilla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Suomessa tulee olemaan vuonna 2030 noin 800 000 yli 80 vuotiasta henkilöä, joista noin 15 %:lla tulee olemaan muistisairausdiagnoosi. Luvut ovat suuria katsoipa niitä mistä näkökulmasta tahansa.

Yhden hoivapaikan perustamiskustannukset ovat noin 120 000 euroa rakensipa paikan julkinen tai yksityinen. Ympärivuorokautinen hoiva maksaa tällä hetkellä luokkaa 4000 euroa kuukaudessa tuottipa sen julkinen tai yksityinen. Kuntien ja yksityisten palvelutuotannon hintavertailuja ei edes pystytä kunnolla tekemään, koska julkisia vertailukelpoisia hintatietoja on vain vähän saatavilla. Suuntaa antavasti tiedämme, että yksityisesti tuotettuna hoiva on jonkin verran edullisempaa johtuen esimerkiksi kevyemmästä hallinnosta. Jos mitoituksia nostetaan kautta linjan tarpeita miettimättä ja hoitoisuutta huomioimatta julkisessa keskustelussa olleiden kaavailujen mukaan yksittäisten desimaalien linjalla tulevat hoivan kustannukset nousemaan erittäin merkittävästi. Meillä ei ole varaa ali- eikä ylihoivaan vaan me tarvitsemme oikein mitoitettua ja laadukasta hoivaa parvelutarpeiden edellyttämällä tavalla. Palvelutarpeet tulevat nopeasti kasvamaan ja siksi myös palveluita tarvitaan sekä palvelutaloissa että kotihoidossa reippaasti enemmän kuin mitä meillä tänä päivänä on.

Kunnat tekivät maakuntavalmistelun yhteydessä paljon yhteistyötä keskenään. Monilla alueilla ehdittiin edetä pitkälle. Jopa alueellisen sote-yhteistyön aloittamisvalmius on olemassa monella alueella. Joillakin alueilla on jo perustettu alueellisia kuntien yhteenliittymiä ja yhteistyö toimii myös käytännössä.

Valmistelemassa on ollut satoja asiantuntijoita sekä alueilla että valtakunnan tasolla. Tehty työ ei täysin mene hukkaan. On kuitenkin tosiasia, että valmisteluorganisaatiot puretaan nopealla aikataululla ja työ keskeytyy. Valmistelu vaatii rahaa ja sitä ei kunnilla liiemmälti ole. Kiinteistöjä koskevat suunnitelmat raukeavat mitä todennäköisimmin. Odotettuja säästöjä sieltä tai tietojärjestelmien puolelta ei ole tulossa nopealla aikataululla.

Nyt on meneillään pakollinen tuumaustauko. Valmistelu ei etene ilman merkittäviä rahallisia satsauksia ja niitä ei ole luvassa ainakaan ennen kuin uusi hallitus on päässyt työhönsä. Perustetta valtion rahoitukselle ei enää ole samalla tavalla kuin sote- ja maakuntauudistuksen kohdalla oli. Eikä kuntakenttä ole yhtenäinen vaan kullakin alueella edetään omaan tahtiinsa. Epävarmuus sen kun vain jatkuu ja se vaikuttaa negatiivisesti sekä kehittämistyöhön että palveluiden tuotantoon. Meneillään olevat kokeilupilotit loppuvat valtion rahoituksen loppuessa, joten nekin tulevat jäämään torsoiksi.

Kanta-Hämeen kunnat ovat varsin vanhusvoittoisia; vuonna 2017 oli Forssassa 29,1 % yli 65 vuotiaita, Hämeenlinnassa 24,6 %, Lopella 23,7 %, Janakkalassa 23,1 %, Riihimäellä 20,8 % ja Hausjärvellä 20,0. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot ovat näissä kunnissa sitä korkeammat mitä vanhempaa väestö on; Hausjärvellä on alhaisimmät menot asukasta kohden (3070 euroa) ja Forssassa suurimmat (3695 euroa) asukasta kohden. Suurilla eroilla on syynsä mutta ne kertovat myös, että tehtävää on paljon.

Muistisairaiden asiat ovat Kanta-Hämeessä huonolla tolalla. Useammalla mittarilla mitattuna emme pärjää muille maakunnille. Tämä tarkoittaa suuria kustannuksia, koska meillä ei muistiasioissa ennaltaehkäisy toimi. Paremmalla puuttumisella Alzheimerin taudin riskitekijöihin voidaan sairauden puhkeamista siirtää jopa viidellä vuodella. Kun oikea-aikainen oireiden tunnistaminen puuttuu ei hoitoa ja kuntoutusta voida aloittaa ajoissa. Vaikeaa dementiaa sairastavat henkilöt ovat ympärivuorokautisen hoivan piirissä. 85 % tämän asiakasryhmän aiheuttamista kustannuksista syntyy hoivakustannusten kautta ja ne ovat useita kymmeniä tuhansia per asukas vuodessa.

Meidän tulee turvata arvokas vanhuus kaikille. Myös muistisairaille. Tämän vuoksi meidän tulee mitoittaa resurssien käyttö oikein ja tarvetta vastaavaksi. Ei jätetä vanhuspalveluita terveydenhuollosta käytävän kiistelyn jalkoihin.