Visioita vuodelle 2042 - ehdokas MAALIkoneen kimpussa

Vaalikoneet auttavat äänestäjää löytämään vaalipiiristään itselleen sopiva puolueen ja ehdokkaan. Monet vaalikoneet rakentuvat päivän polttavien poliittisten kysymysten ympärille. Elinkeinoelämän etujärjestöt olivat päätyneet tekemään MAALIkoneen, jolla testataan ehdokkaiden visiota parin vuosikymmenen aikavälillä. Millaisessa Suomessa toivomme ja haluamme lähivuodet elää ja asua?

Osaltani ensimmäinen vaalikone on nyt täytetty. Äänestäjille tämä MAALIkone avautuu alkuvuodesta. Katseen nostaminen päivänpolitiikan yläpuolelle ja annettu aikaperspektiivi olivat virkistävä lähtökohta. Puhe on Suomesta, jossa omat lapseni elävät ruuhkavuosiaan ja jossa lapsenlapseni kasvavat.

Mitä ajatuksia esille nostetut teemat herättivät? Ohessa yhteenvetoa teemoista ja ajatuksistani niihin. 

Talouden ja elinkeinoelämän näkymät Suomessa ovat kokonaisuutenaan arvioiden kohtalaisen hyvät. Kansamme on maailman mittaluokassa sitä onnellisinta kärkipäätä. Hyvinvointimme jakaantuu melko tasaisesti, kun otamme huomioon kattavan sosiaaliturvamme. Uskon, että Suomen talous pysyy edelleen melko vakaalla uralla vaikka haasteet eittämättä lisääntyvät. Suomi kaupungistuu nopeasti, mutta uskon, että meillä säilyy jatkossakin useampia kehittyviä kasvukeskusalueita. Talouden vakaus edellyttää julkisten menojen pienentämistä ja työllisyysasteen nostamista. Lisää hyvinvointia tuottavat työpaikat syntyvät yritystoiminnan kautta. Markkinoiden toimintaa tulee siis varmistaa tervettä kilpailua edistämällä ja monopoleja purkamalla.

Kotimaista ruokaa ei ole ilman omaa maataloustuotantoa. Ihmiset arvostavat puhdasta lähiruokaa jo nyt ja se on lisääntyvä suunta.

Työn ja yrittäjyyden saralla on keskeistä, että työtä tekemällä on mahdollista saavuttaa riittävä elintaso arjen pyörittämiseksi. Uudet työpaikat syntyvät valtaosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yrittäjyyden reunaehtoja tulee jatkuvasti kehittää. Kyse on siis työpaikkojen säilyttämisestä ja uusien luomisesta. Meillä on suuri määrä yrityksiä odottamassa sukupolvenvaihdoksen toteuttamista. Jotta suma pystytään purkamaan, tarvittaneen ainakin väliaikaista tukea esimerkiksi verotuksen keinoin. Työn tulee olla aina kannattavaa verrattuna sosiaaliturvan kautta saatavaan elantoon. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, koska oma väestömme ikääntyy nopeasti ja syntyvyytemme on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Varsinkin naisten työllisyysastetta tulee nostaa perhevapaajärjestelmää kehittämällä.

Suomi on osa globaalia taloutta . Meillä ei ole varaa eristäytyä. Jäsenyys EU:ssa on tuonut meille enemmän hyötyjä kuin haittoja ja se on auttanut meitä myös oman aluekehityksemme toteuttamisessa. Euroopan ja maailman laajuisen yhteistyön lisäksi tulee jatkaa tiivistä Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Suomalaisilla on hyvä edustus EU:n eri elimissä ja tämä asema tulee säilyttää jatkossakin. Meidän tulee olla aktiivisia sisämarkkinoiden kehittymisen ja vapaakaupan kehittämisessä.

Ilmastonmuutos on monien veikkausten perusteella eräs tulevien vaalien keskeisiä teemoja. Yksittäiset teot ovat lähtökohta suuremmille tavoitteille ja saavutuksille. Tosiasia on, että ilmastonmuutos on laaja globaali haaste, jonka ratkaisun tulee perustua kattaviin kansainvälisiin sopimuksiin ja niiden noudattamiseen. Suomi on mallioppilas tässä(kin) asiassa ja tekee voitavansa. Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea ilmastonmuutoksen torjumista kehittämällä teknologiaa ja ratkaisuja maailmanluokan edelläkävijänä. Tätä voimme tukea poliittisten ratkaisujen kautta.

Ilman koulutusta ja innovaatiota ei synny vakaata ja kehittyvää taloutta. Osaava työvoima on välttämätön edellytys terveelle taloudelle. Suomalainen koulutusjärjestelmä on saavuttanut hyviä tuloksia ja sitä arvostetaan maailmalla. Jatkossa meidän tulee panostaa lisää koko työuran aikaiseen oppimiseen ja uudelleen koulutukseen, jotta pysymme mukana nopeasti muuttuvassa työelämän murroksessa. Kouluttaminen on kallista ja siksi kaikki päällekkäisyydet korkeakoulutuksessa on purettava. Tutkintokeskeisen koulutusjärjestelmän tilalle tulee luoda nykyistä enemmän osaamiseen perustuva oppimisjärjestelmä. Jos koulutuksen ja työelämän elävä yhteys puuttuu, lähdemme helposti harhapoluille ja saatamme kouluttaa ihmisiä työhön, jonka osaamisvaatimukset ovat muuttuneet jo ennen kuin opiskelija on paikkansa löytänyt.