Totta vai tarua - ajankohtaisena aiheena työsopimuslain irtisanomissuojan muuttaminen

Maan hallitus esitti hiljattain, että työsopimuslakia muutettaisiin siten, että henkilöperusteiset irtisanomiskriteerit hiukan kevenisivät alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Esityksen tavoitteena ei ollut muuttaa hommansa hyvin hoitavien ja työyhteisössä asiallisesti ja rakentavasti käyttäytyvien ammattilaisten tilannetta. Kyse ei myöskään ole tuotannollis-taloudellisista irtisanomistilanteista.

Esityksessä on ajateltu ensisijaisesti työttömiä ja heidän työllistymisensä edistämistä. Siis varsin positiivinen tavoite. Kyse on siitä, että madallettaisiin uuden työntekijän palkkaamiseen liittyviä riskejä pk-yrityksissä ja luodaan pientyönantajille uskallusta palkata uusia työntekijöitä. Uuden työntekijän palkkaamisen kynnys on usein korkea. 

Asiasta on noussut vaikutuksiinsa nähden suhteettoman suuri kohu ja sijaiskärsijöiksi ovat joutuneet työttömät, kaikenkokoiset yritykset ja yritysten asiakkaat monilla eri toimialoilla. Yksistään viime keskiviikon lakoista aiheutui suomalaiselle yhteiskunnalle yli 50 miljoonan euron lasku. Ei edistä ainakaan uusien työntekijöiden palkkaamista. 

Työttömän parasta perusturvaa on työ. Paljon käytetty sanonta, mutta totta joka sana. Pk-yritykset ovat suuri työllistäjä ja ilman niitä yhteiskunnan rattaat eivät pyöri. Yksikään pk-yrittäjä tai vähän suurempikaan yritys ei palkkaa työntekijää irtisanoakseen hänet, vaan saadakseen uutta työvoimaa. Kun työntekijä on perehdytetty ja saatu osaksi työyhteisöä, ei yrityksen kannata luopua hänestä kuin pakon edessä.

Sosiaali- ja terveysala on Suomen eniten työllistävä toimiala. Vastoin median jatkuvaa rummutusta Suomessa ei ole sosiaali- ja terveysalalla "kansainvälisiä jättiyrityksiä". Suomessa on reilusti alle 20 yli tuhat työntekijää työllistävää sote-alan yritystä, jotka kaikki maksavat veronsa Suomeen, toimivat Suomen lainsäädännön mukaisesti ja noudattavat alan yleissitovaa työehtosopimusta. Näistä muutamien omistajapohjassa on osaomistajina ulkomaisia tahoja, kuten eläkevakuutusyhtiöitä tai ns. hitaan rahan sijoittajia, joilla on vastaavaa toimintaa muissa Euroopan maissa. Näiden suurempien yritysten osuus koko markkinasta on noin 40 % kun huomioon ei oteta julkisen tuotannon osuutta. Jos julkisen tuotannon osuus otetaan huomioon on kyse varsin pienestä osuudesta.

Sosiaali- ja terveysalalla on noin 3 800 työnantajayritystä. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta suurin osa tapahtuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai järjestöissä.

Asian tiimoilta mediassa käyty keskustelu on saanut käsittämättömiä piirteitä. Erään suurimman sote-alan ammattijärjestömme johtopaikalla toimiva henkilö kirjoitti mielipidekirjoituksessaan 28.9. asiasta seuraavasti (suora lainaus): "Tällaiset veroparatiiseissa toimivat kylmät ja kasvottomat yritykset osaavat varmasti olla jatkossa innovatiivisia ja nähdä lainsäädännössämme porsaanreiän eli houkutuksen organisoimaan yrityksen koon alle 20 hengen kokonaisuuksiin. Tällöin työntekijälle, joka nostaa esille toiminnan tai organisaation mahdollisia epäkohtia, on helppo osoittaa ovea." Tarkoittaako kirjoittaja tosissaan, että esimerkiksi yli 5 000 työntekijän yritys muodostaisi luokkaa 300 uutta organisaatiota ja hankkisi niille toimilupia noin 750 000 eurolla? Pyöritettävänä olisi melkoisen yritysryppään hallinto vain siksi, että saisi muutamia työtään hoitamattomia henkilöitä kevyemmin irtisanotuksi?

Paikkansapitämättömiä mielikuvia on näköjään helppo rakentaa ja ylläpitää. Tosiasia on, että pk-yrittäjälle ja vähän suuremmallekin toimijalle työntekijän irtisanominen on aina kova paikka - vaikka perusteetkin olisi olemassa. Ennen irtisanomista on aina jouduttu ja joudutaan jatkossakin ensiksi läpikäymään työantajan ja työntekijän välillä millaisesta työvelvoitteen laiminlyönnistä on kyse, mitä työpaikan sääntöä on rikottu tai millä tavalla käyttäytyminen ei ole ollut työyhteisön pelisääntöjen mukaista. Esitys ei mahdollista jatkossakaan mielivaltaista irtisanomista.

Asiasta vastuussa oleva ministeri Lindström julkaisi 2.10.18 tiedotustilaisuudessan eräitä tarkennuksia hallituksen esitykseen. Muutoksia tehdään saatujen lausuntojen perusteella kuten yleensäkin lainvalmistelussa tapahtuu. Hallitus on edelleenkin sitä mieltä, että työllistämisen kynnystä tulee alentaa, jotta työttömille saadaan työtä. Lakiesitys edennee eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa.